lauantai 26. syyskuuta 2015

Guitarra Javir hakee rytmin ja fiiliksen Granadan kujilta


“Flamenco asuu sydämessä joka sitä rakastaa”. Jostain poimimani fraasi palaa mieleen flamencokitaran soidessa punamultaisen kyläkoulun täyteen ahdetussa liikuntasalissa. Ollaan Isojoella Lauhan Speleissä, jonka käsiohjelma lupaa Guitarra Javirin tuovan eksotiikkaa iltaan.

Vaasalaislähtöinen muusikko Jari Lehtonen, taiteilijanimeltään Guitarra Javir, sai rytmin vereensä jo lapsuudenkodissa, jossa isä soitti kitaraa ja huuliharppua lasten laulaessa mukana. Levylautasella soi Gipsy Kings ja Los Paraguayos.
-       Ensimmäinen flamenconsiemen kylvettiin ala-asteella jossa lauloimme lauluja eri puolilta maailmaa. Espanjasta muistan isot hameet ja kitarat. Teininä soittelin myös sähkökitaralla espanjalaistyylisiä sävelkulkuja mutta todellinen perehtyminen flamencoon tapahtui vasta aikuisena, Jari kertoo.

Oppia kitaristi lähti hakemaan flamencon synnyinmailta Andalusiasta. Hän käy Granadassa ja Malagassa opiskelemassa kitaransoittoa aika ajoin. Opettajia ei Jarin mukaan haeta akatemioista, vaan  paikan päälle mennään hengailemaan muusikoiden kanssa ja koitetaan päästä piireihin. Sitten mietitään kenen soitto miellyttää ja kysytään pääsisikö oppiin.
Viimeksi Jaria opetti Antonio Heredia, joka on suomalaisille tuttu Sami Yaffan Sound Tracker –ohjelmasta. Heredialta hän osti myös Intian ruusupuusta valmistetun flamencokitaransa eli negran.
-       Negran soundi on blancan eli sypressikitaran ja klassisen kitaran tummemman soundin väliltä. Sillä ei pääse buleriaksen kirkkaaseen sypressisaundiin, mutta kestän sen tässä vaiheessa. Negran etuna on monipuolisuus, säestin sillä joskus rokkikeikankin kun hätä oli suuri ja musiikkia piti saada, se oli kyllä jo ehkä flamencokitaran väärinkäyttöä!
 Oppipojalle olisi järjestynyt myös majoitus Heredian vanhassa kotiluolassa.
-       Luolan kostea ilmasto muistutti Aasiassa koluamiani lepakkoluolia, joten päätin jäädä hostelliin, Jari hymyilee.
Kitaristi harjoitteli oppimaansa Granadan aurinkoisilla kaduilla jossa paikallisten vastaanotto suomalaiselle flamencokitaristille oli lämmin ja kannustava.
Jarin Espanjan vierailut ovat kestoltaan 2-4 viikkoa jonka jälkeen hän palaa kotiin harjoittelemaan.
-       Kuukausi on hyvä pätkä asioiden omaksumiseen. Espanjasta voi hakea soittoonsa rytmiikkaa, fiilistä ja oikeaa tunnelmaa, mutta kukaan ei voi treenata sun puolesta, varsinainen työ on tehtävä kotona jos haluaa teknisesti kehittyä.
Jari kertoo viettäneensä flamencon parissa lukuisia yksinäisiä öitä ennen ensimmäistä keikkaa vuonna 2008. Intensiivisestä ja kurinalaisesta harjoittelusta on syntynyt Lauhan Speleissäkin kuultu monipuolinen flamencoesitys. Espanjan ulkopuolelta mukaan on ujutettu argentiinalaista milongaa ja tangoa kuten Astor Piazzolan sävellyksiä.

Ohjelmaan kuuluu aina kappale jokaisesta merkittävimmästä palosta kuten Jarin suosikki granaina sekä helposti espanjalaisesta sointukulustaan tunnistettava malagueña.
Monet paloista liikkuvat syvissä vesissä, ja saattavat olla hyvin raskaita tunnelmaltaan. Tämä aiheuttaa toisinaan pettymyksiä niissä kuulijoissa jotka odottavat Gipsy Kings -tyylistä mustalaisrumbaa. Keikoilta löytyy usein myös flamencotietoista väkeä joka kuuntelee analyyttisemmin  ja joskus jopa taputtelee meneekö kompakseen.
 - Suomalaiset  ovat 70-luvulta saakka matkailleet runsaasti Espanjassa, monilla on sydänyhteys espanjalaiseen kulttuuriin, musiikkiin ja nailonkielen sointiin, Jari tietää.

Perinteiseen flamencoon keskittyvällä Jarilla on selkeät idolit. Hän kehuu Paco de Lucian melodisia ja monipuolisia kappaleita ja hyvää rytmiikan hallintaa. Pacon yhteistyö Camaron de la Islan kanssa osoitti myös hienoa säestystaitoa, joka on myös suomalaiskitaristin to do -listalla. Viime aikoina hän on myös syttynyt perinteistä, mutta tarkkaa ja nopeaa soittoa edustavasta Agustín Castellónista eli  Sabicaksesta.

-       Sabicaksen kappaleet ovat johdonmukaisia kitaralle. Välillä kun yrittää sormet sikin sokin treenata Pacon biisejä niin mietin miten nämä ovat voineet syntyä! Monissa Sabicaksen kappaleissa pärjää yllättävän vähällä vasemman käden työllä ja silti tulee hyvänkuuloista kerroksellista settiä.

Jari haluaisi saada myös Tomatiton sykkeen buleriaksiinsa.

-       Aina kuunnellessani Tomatitoa olen ihan tulessa! Yleisesti ottaen Espanja on täynnä taitavia kitaristeja, ja mulla on vielä paljon kuunneltavaa ja löydettävää niin menneestä kuin nykyajassakin.

Soolokeikkojen lisäksi Jari soittaa yhdessä Suomen suosituimpiin flamencokitaristeihin kuuluvan Toni Jokiniityn kanssa Un momento con guitarra flamenca –nimisen ohjelmiston parissa. Flamencon ohella Jari esiintyy poprock coverbändinsä kanssa sekä trubaduurina sähkökitaralla. Uusin ihastus on teknisesti vaativalle flamencolle vastapainoa tuova fado, jonka tiimoilta alkavat keikat syyskuussa yhdessä laulaja Anita de Coteaun kanssa.
Monipuolinen kitaristi toteaa tyytyväisenä kotimaan keikkailun tuovan leivän pöytään, lisäksi hän on esiintynyt Baltian maissa, Australiassa ja jopa syvällä Siperiassa! Espanjaan Jari ei haikaile keikalle, siellä kun on flamencosoittajia jo omasta takaa. Myöhemmin muusikko kuitenkin lämpenee idealle.
- No miksei jos kutsutaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti